Sosiaalisen median kurssilaisten keskuudessa on kiertänyt Eija Kallialan ja Tarmo Toikkasen kirja sosiaalinen media opetuksessa. Itselläni kirja on ollut luettavana tänä viikonloppuna.

Kirjassa on kerrottu selkeästi erilaisista sosiaalisen median työvälineistä ja niiden käyttämisestä opetuksen apuna. Kirjassa on selkeät kuvat ja opasteet ja niiden avulla on helppo alkaa opetella työvälineiden käyttöönottoa. Myös annetut opetusvinkit ovat mielestäni hyviä.

Kun mietin sitä, miksi minun pitäisi jaksaa panostaa sosiaalisen median työvälineiden käytön opiskeluun, kirja motivoi aloitusluvussaan jaksamiseen.

Perustelut ovat järkeenkäypiä. Tässäpä esimerkiksi muutama:
1) Opettajan tärkein tehtävä on ohjata opiskelijoita oppimaan niitä tietoja ja taitoja, joita he tarvitsevat tulevassa opiskelussaan ja työelämässä. Yliopistot ja monet opiskelijoiden tulevat työpaikat edellyttävät kykyä toimia yhteisöllisesti globaaleissa ja monikulttuurisissa verkostoissa ja virtuaalitiimeissä. Jo lukion on siksi kasvatettava tällaisia taitoja!
2) Sosiaalisen median käyttäminen opiskelussa paljastaa sen, miten tietoa tuotetaan. Siksi se parhaalla mahdollisella tavalla opettaa myös mediakriittisyyttä ja sen ymmärtämistä, että tiedot muuttuvat ja niihin saattaa liittyä virheitä ja puutteita.
3) Virtuaaliset yhteisöt ovat osa nuorten viestintämaailmaa. Kun he tulevat opiskelemaan, he odottavat voivansa käyttää omaksumiaan välineitä. Osa opiskelijoista voi turhautua istuessaan tietyssä fyysisessä tilassa muiden oppijoiden kanssa kuuntelemassa perinteistä luentoa, esiintyjän monologia. Erilaisia opetusmenetelmiä tarvitaan toisiaan täydentämään.
4) Osa sosiaalisen median työkaluista (kun ne on jaksanut ottaa käyttöön ja opetella) saattaa myös keventää opettajan työtaakkaa.

Filosofian opettajana minua kiehtoo ajatus siitä, että sosiaalisen median työkalujen avulla voitaisiin vielä enemmän kuin aiemmin keskittyä kilpailevien ja ristiriitaisten tietolähteiden kriittiseen arviointiin ja myös sen ymmärtämiseen, että yhdessä tuotettu tieto on monesti enemmän kuin yksin aikaan saatu oppimistulos.

Tänään oli antoisaa myös lukea opiskelijoiden etiikan kurssin oppimispäiväkirjoja. He olivat pitäneet tietokoneluokkatyöskentelystä, josta kerroin aiemmin. (Etsittiin sosiaalisen median hyviä ja huonoja puolia esimerkkeineen). Tuntui, että keskustelumme sosiaalisen median etiikasta oli pannut ainakin osan opiskelijoista miettimään omaa nettikäyttäytymistään. Yksikin opiskelija kertoi päiväkirjassaan, että kun avaa facebookin tms. ei aina tule ajatelleeksi, mitä kirjoittelu voi vaikuttaa lukijoissa ja laajemminkin...

Sosiaalisen median kurssi jatkui perjantaina. Oli hieno päivä!Koulutuspäivän aikana oli esillä useita mielenkiintoisia yhteiskirjoittamisen työkaluja. Tutustuttiin esim. wikeihin ja Dabbleboard-miellekarttaohjelmaan.
Wikispaces vaikutti sellaiselta työkalulta, että päätin heti kokeilla sitä seuraavan jakson filosofian seminaarikurssin yhteiskirjoittamisen välineenä.
Seminaarikurssilla jokainen osallistuja valitsee oman nimikkofilosofinsa ja tuottaa siitä esitelmän. Tein kurssia varten oman seminaarikurssin wikipohjan.
Se löytyy osoitteesta http://fiseminaari.wikispaces.com

Arvaat varmaan, mikä oli tällä hetkellä eniten kommentoitu aihe Kotimaa-lehden blogeissa!

Tämä:

Mediakurssin tehtävänä oli laitella yhteiseen kurssiblogiin joku sosiaalisen median uutinen. Tietysti valikoiva havainnointini poimii asioita omaan opetusalaani liittyen ja poimin mediatulvasta uutisen kirkosta ja siitä, miten kirkon on oltava ajan tasalla tavoittaakseen nykypäivän seurakuntalaisensa - ei enää välttämättä kirkon seinien sisällä vaan sosiaalisessa mediassa.
Tänään jatkoin tämän kirkollisen teeman tutkailua. Onko kirkkoa koskevaa kirjoittelua? Ja yllätyksekseni löysin Suomen kuvalehden uutisen 19.8. 2009
Otsikko oli: Kotimaa-lehti: Uusi verkkosivusto jyrää blogimassalla.
Uutisessa kerrottiin, miten Kotimaa-lehden uusilla verkkosivuilla on heti alkuun peräti 58 blogin kirjoittajaa, ja lisää on tulossa, sillä kuka tahansa sivuille rekisteröitynyt voi perustaa oman blogin.
Sinänsä tämä uutinen ei ole huonoimmasta päästä, sillä hengellis-filosofista nettikirjoittelua ei ole Suomessa liikaa.
Kotimaan nettisivun blogeja voi käydä katsomassa osoitteesta http://www.Kotimaa24.fi
Sinänsä mielenkiintoista on myös se, että arkkipiispa Jukka Paarma on ollut jo kauan kiinnostunut median etiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Häneltä löytyy aiheesta useitakin kannanottoja esim. osoitteesta http://www.evl.fi/arkkipiispa/viestinnänetiikka.htm

Tänään oli omalla oppitunnillani aiheena median moraali. Työskentelimme tietokoneluokassa.

Yhdeksi tehtäväksi opiskelijoille annoin seuraavan tehtäväksiannon
KIRJOITA LYHYT MIELIPIDE SOSIAALISEN MEDIAN (ESIM FACEBOOK) HYVISTÄ TAI HUONOISTA PUOLISTA. LIITÄ KIRJOITUKSEESI PERUSTELUJA NETTILINKKEINEEN.

Meillä on tässä kurssissa köytössä kirjallisesti tehdyt oppimispäiväkirjat ja opiskelijat kirjoittivat aiheesta yhden A 4:n printaten tekstinsä päiväkirjansa liitteeksi.
Ajattelin, että ensi kurssilla toteutan yhteisen kirjoittamisfoorumin oppilaille, jossa he voivat myös kommentoida toistensa näkemyksiään.

Opiskelijoilta tuli paljon hyviä ajatuksia ja erityisen paljon hyviä verkkolinkkejä, joita tarkastelimme.
Tässäpä jotakin listaa opiskelijoiden mielipiteistä.
Facebookin hyviä puolia:

• yhteys kavereihin ja sukulaisiin, helpottaa yheydenpitoa, voi jutella kaukanakin asuvien ystävien kanssa
• voi jakaa valokuvai kavereiden kesken
• pysyy ajan tasalla, mahdollisuus tarkistaa kaikkien tuttujen tekemiset nopeasti
• mahdollistaa tiedon nopean leviämisen
• uudet ystävät, samanhankisten löytäminen (omat kiinnostuksen kohteet esitllä, eri ryhmät yms.)
• seuranhakumahdollisuus, yksinäisille ihmisille seuraa
• verkostoituminen, voi olla hyötyä työpaikoilla
• yhteisö ilmainen
• itseilmaisu (Facebook-statukset)
• vapaa-ajanviettotapa esim. facebook-pelit: farmville, Bejeweled Blitz
• suhteellisen turvallinen
• pystyy rajaamaan, ketkä näkee oman profiilin
• voi päästä seuraamaan oman suosikkilaulajan, -bändin yms.idolin tekemisiä

Facebookin huonoja puolia:

• ei tarjoa läheisyyttä
• todellisuuden tajun hämärtyminen
• aiheuttaa sosiaalisia paineita (kilpailu kaverien lukumäärästä, entä jos ei saa kavereita, kenet hyväksyy kaverikseen, onko oikein hylätä toisen kaveripyyntö?)
• väärinkäytökset: kiusaaminen, käytetään hyväksi rikostarkoituksissa (identiteeettirikokset, toisten antamien tietojen väärinkäyttö)
• herjaavat ja mitätöivät kommentit! anonyymina haukkuminen!
• koukutusvaara, voi viedä liikaa aikaa, elämän normaali rytmi voi häiriintyä ääritapauksissa,nettiriippuvuus
• häiriköt ja huijarit ( ei voi luottaa tuntemattomien, sinut lisänneiden ihmisten motiiveihin)
• häiriintyneet ja psyykkisesti sairaat ihmiset (ahdistelu, häirintä)
• ei kovin henkilökohtainen/yksityinen eli kirjoitetut asiat ovat kaikkien nähtävillä
• jotkut jakavat liikaa asioita itsestään
• kuvat voi olla provosoivia, liian yksityisiä
• tietoja voi käyttää käyttäjän tietämättä
• vahingoittaa yksityisyydensuojaa
• vähentää työtehokkuutta esim. toimistotyössä (työntekijät viettävät Britanniassa joka päivä työaikana keskimäärin tunnin facebookissa)
• kaverit (ja muutkin käyttäjät9 voivat laittaa näkyviin kuvia ja tietoja sinusta ilman lupaasi
• kerran nettiin laitettua tietoa ei välttämättä saa pois (tulee joskus laitettua äkkipikaisia viestejä, joita voi myöhemmin katua), henkilökohtaiset tiedot säilyvät nettiverkossa pitkään
• kaikki voivat ottaa selvää tekemisistäsi: esim. työnantaja voi etsiä kuviasi facebookista ja arvioida työkelpoisuuttasi ( uutinen Kainuun sanomista , maanantaina 25.1.2010)
• pinnallisten arvojen muodustuminen:julkisuuskuvat, kauneusihanteet
• Lisäksi yleensä internetin huonoja puolia mm. epäluotettavat sivut, esim. piilomaksulliset, pankkitunnusrosvot yms.; virukset, pornografia

Oli mukava kuunnella ja lukea opiskelijoiden ( eli sosiaalisen median käyttäjien) realistisen tuntuisia arvioita kokemistaan asioista.

slideshare-kokeiluja

Päätin kokeilla onnistuuko uskonnon didaktiikan luentorunkojen laittaminen slideshare-jakopalveluun.

Sain homman onnistumaan!